As i promised

Kuva ei tee oikeutta säärilleni. (seliseliseli)
Kiitoksia paljon kengistä, Riikka Malmivuori ! :)

 Siinä ne nyt ovat. Ihanat kengät ja pirullisen suloinen pikkulaukku (örr). Mulla oli joskus tuollaiset salmiakkikuvioiset kenkulit, mutta kävivät vaan kasvupyrähdyksen tuoksinnassa liian pieneksi. Nyt kuitenkin sain takaisin tuollaiset ihanuudet ! Onpahan kerrankin tavalliset käyttökengät, eikä pelkästään korkkareita joilla ei kävelläkkään kilometriä toisen perään. Säästyypähän nyt jalkaparkani jatkossa, minulla kun on vähän tapana kiduttaa kinttuparkojani epämukavilla kengillä.

Mauuuuuuuuuuuuu, siinä se on ! Kiitoksia niin ikään Riikka
Malmivuorelle ! :>

Toinen hankintani oli musta tekonahkainen pikkulakku varustettuna pinkillä karvalla jonka päälle on korsettimaisesti nyöritetty nauhat. Tämä uusin hankinta taitaa olla pikkulaukku numero 1297543987647. En vaan voi vastustaa noita pieniä ihmeitä ! Säästyy hartiat hirveän isoilta kantamisilta, mutta silti mahtuu kaikki tarpeellinen mukaan ! Luojalle kiitos näistä pienistä tilaihmeistä!

Huomenna mulla alkaisi viimeinkin koulu, viimeinen vuosi Ammattiopisto Outokummussa. Onpahan tullut kesän mittaan vaatteita koulutiellekkin hankittua, ehkä vähän liikaakin. Pöh, minä petän oman periaatteeni jos sanon noin. Aina kun käydään Arin kanssa kaupoilla ja minä sovitutan hänellä kaikkea, niin jokaikiseen väliin tokaisen että ''Vaatteita ei ole ikinä liikaa!'' Okei, ehkä siinä vaihteessa jos jollakin on hamstrausongelma, mutta tälleen normaaleilla, hamstraamista ei-harrastavilla ja varsinkin naispuolisilla ihmisillä vaatekappaleita yksinkertaisesti vain kerääntyy enemmän tai vähemmän tasapaksuun tahtiin komeron perukoille.

Häpeällisen ylpeänä myönnän, että huomenna olisin ostamassa talvitakkia itselleni. Ja reppua. Ja legginssejä. Mutta tämän tasapainoksi myyn itseltäni Ikean Mammut-sarjan penkin ja ehkä yhdet farkut. Eli periaatteessa, tappiota ei tule ! 8--)

''Se mikä laulaen tulee, viheltäen menee''

Aika terästäytyä huomiseen, nimittäin nukkumalla !


-mil

Kirpparihullun kulutuskirja

Sinimetallin värinen, ihka-aito yöpöytäni !
Kiitoksia paljon, Sanna Hänninen ! :)

Yllätys, yllätys. Ostohulluus iski jälleen. En voinut vastustaa kiusausta, kun rullasin Ylijäämää Outokummusta - sivustoa alaspäin .. Ostin taas kerran sellaisen lyhyen paidan, joka on muuten ihana. Aivan ihana. Sit ostin myös entisen yöpöytäni, Ikean Mammut-sarjan penkin, tilalle vihdoinkin oikean yöpöydän. Tykästyin siihen väriin ja sen retromaiseen olemukseen heti ! Jos mulla ois tilaa täällä, oisin ostanut toisenkin, mutta jäipähän nyt ostamati. :(

Oon tosi tyytyväinen ostoksiini, vaan en rahankulutukseeni. Pitäisi laittaa rahat säästöön tulevaa muuttoa varten, tosin niin olen kyllä aikalailla tehnytkin. 80% palkasta meneep säästötilille, jonka saan haltuuni sitten marraskuun 20 päivä. Onpahan sit jonkunnäköinen pesämuna kun lähtee pois kotoa. :>

Aivan ihana, perhoskuvioinen paita !
Tosin en jaksanut nyt kuvaan laittaa
alle pidempää paitaa, joten saattaa näyttää
hieman kyseenalaiselta koko kuva. :D + hönö
asento::) Kiitos ihanasta paidasta,
 Petranella Kakkonen ! :)

Anyway. Olen nyt aatellut ruveta pitämään sellaista kirjaa tosta minun rahankulutuksesta. Sit kun kuukauden ajan olen kirjannut ylös menojani, teen ''lopputilitykset'', eli katson minkä verran mihinkin on mennyt. Sitten nipistän aina joka kuukausi vähän pois siitä summasta. Minä vaan luulen, että tämä idea ei ota paria päivää enempää epäonnistuakseen, mutta yritetään nyt kuitenkin. Kiitän nyt geenejäni sen verran, että olen tietynlaisen pihiyden perinyt tuolta isäukon puolelta. Nimittäin aina kun hinta nousee yli kolmen euron, minua alkaa jo hirvittää ja ahdistaa ! Olen ollut nyt siitä onnekas, että olen löytänyt vaatteet sun muut söpöt jutut alta kolmen euron, joten ahdistuskohtauksista ei ole tietoakaan.^^

Eilisessä blogimerkinnässäni kerroin kaverilta ostamastani (en kerennyt tosin silloin vielä maksaa ) iPhonesta. No, eilen kävin DNA-kaupassa Joensuussa vaihtamassa sim-korttini microsimiksi, iPhone nimittäin sellaisen vaatii. Se DNA:n myyjä sano siinä, että sillä entisellä simillä ei tee oikestaan enää mitään, mutta se on silti sellainen varmuuskopio. Mutta sitä ei voi käyttää.
Kotona sitten selvisi, että siinä iPhonessa on joku sellainen hommeli, että en pysty sitä käyttämään. (ääääh, en osaa selittää tarkemmin !) Siihen olisi vissinkin pitänyt ajaa jotkut softat uudelleen ja käsittääkseni siinä oltaisiin sit käyty ihan lain toisella puolen. Se olisi mennyt vähän liian vaikeaksi, joten nyt palautin kaverilleni hänen entisen puhelimensa ja tilasin DNA:n Nettikaupasta iPhonen kytkynä liittymään. Onpahan ainakin microsim jo valmiina ! :--D Olen kuitenkin innoissani tuosta tulevasta, keskikokoisesta kapulastani, vaikka se tuleekin maksamaan minulle 20€/kk -> 24kk * 20€ = ihan liikaa yhdestä puhelimesta. Mutta, Steve Jobs on jumala. Kiitän niitä pikku kiinalaisen käsiä, jotka tulevan iPhoneni ovat tehneet. (En tarkoittanut tuota ilkeästi tai rasistisesti ): )

Huomenna olisi vielä iltavuoro ja sitten alkaisi arki koulussa. Nopeasti meni kesäloma, muuta en osaa sanoa ! Onhan nuita koulutovereita jo tosin ikävä.
Tämä viimeinen vuosi pitäisi sitten paahtaa töitä koulun ja opinnäytetyön ohessa. Wish me luck !


-milla



P.S. Huomenna luultavasti tulee päivitys minun uusimmasta pikkulaukusta ja kengistä ........ :D tämä ei alkanut hyvin tämä säästäminen

Eihän kukaan ole täydellinen

Otsikosta kaksi asiaa :

Maailmassa ei ole olemassa täydellistä täydellisyyttä. Piste. Tunnen liian monta tälläistä ihmistä, jotka luulevat  voivansa elää elokuvamaista elämää ; ihminen syntyy täydellisen kauniiksi, hän löytää täydellisen kumppanin, heidän suhteensa on täydellinen niin ikään kuin häät, lapset, lemmikit ja hautajaiset. Jos oikein miettii, niin mitäpä se täydellisyys on ? Median luoma illuusio? Kaverin kaunis ulkonäkö? Parhaan ystävän parisuhde? Minun mielipiteeni on tämä : täydellisyys ei ole täydellinen ilman epätäydellisyyttä. 

Omasta elämästä esimerkkinä voisin nostaa oman parisuhteeni. En jaksaisi elää tässä ruusunpunaisessa parisuhteessa ilman riitoja. Pidemmän päälle täydellisyys turruttaisi. Satun vielä olemaan sellainen ihminen, että tarvitsen riidellä tietyn väliajoin. Se puhdistaa ilmaa, ja siitä on hyvä jatkaa taas iloisesti astellen etiäpäin.

Jottei tämä nyt mene ihan rutikuivan tylsäksi tekstiksi niin tsekatkaapas tämä minun toinen asiani :

Aivan ihanan epätäydellinen ! Löysin tämän Valamon luostarissa eilen vieraillessani. Valamon luostarilla on oma kirppari ja sieltä löytyi tämä. Heti ensisilmäyksellä rakastuin tuohon ihanaan, epätavalliseen kuppiin. Eikä se loppunsa ollut edes kallis, kahdella eurolla sain. :3 En voinut pitää näppejäni erossa tuosta merkillisestä, pienestä esineestä koko ajomatkan aikana. Teksti kuvaa minun ajatuksiani aivan täydellisesti!

Olisin halunnut ottaa luostarista kuvia, mutta minä norsunmuistilla varustettu järjenjättiläinen olin ottanut kyllä kameran mukaan, mutta muistikortti oli jäänyt kotiin koneeseen kiinni ! Hienosti Miltsi.

Eilen sain viimeinkin kaveriltani iPhonen itselleni. Hänen käyttäessään vielä sitä, näyttö ja takakansi meni rikki, mutta onneksi ne saadaan kuitenkin kuntoon. Couple weeks, and you'll be alright, my little apple. Iso kiitos Oscarille, joka suostui minulle tämän omenaisen myömään ! :) Pitää kyllä hankkia silikonikuoret ja näytölle sellanen läpyskä, etten vain toista tuon kännykkäpoloisen historiaa, minä kun sellainen rähmäkäpelö olen.

Luonnonlapsi, ainaki aamuisin

Noh, olen kuitenkin epätäydellisen täydellisesti viettänyt koko päivän sisällä, joten on aika lähteä tuulettumaan ulos.

-milla

Work baby work - and do it with style

Uniformut - mahtavuutta. Käytän tekopyhästi nyt yleistämistä ja sanon, että varsinkin naiset on niihin ihan lääpällään. Niinkuin myös minä. Jos katsoo esimerkiksi poliisia työvaatteissa ja siviilissä (erittäin klassinen vertauskuva näissä uniformu-jutuissa), niin kyllä se virkapuku saa vaan sen pepun näyttämään aivan pirullisen hyvältä ja miehillä varsinkin hartiat oikein miehekkään leveiltä. Sitten kun siitä virkapuvusta kuoriutuu pitkän työpäivän jälkeen, ihmisestä tulee samaa massaa muitten kanssa.
Minä oon töissä Outokummun Golfseuralla, pienellä vaatimattomalla seuralla, ja minun työasuun kuuluu tasantarkkaan yksi rutikuivan tylsä vaatekappale firman puolesta : tummansininen pikeepaita varustettuna pienellä seuranlogolla. ''Kun riisun työvaatteeni pois, tunnen oloni Supermieheksi'' kuvaa aika hyvin työnjälkeistä vaatteenvaihtoa. Joskus pitää laittaa kuva tänne siitä paidasta.


Oon ollu ihan innoissani, kun oon päässy käyttämään minun uutta tuubitoppihaalaria ! Ostin sen eteläisestä valtionaapurista alta viikko sitten vaivaisella kahdellakympillä (ei, en ole rikas, mutta tuollaisesta luomuksesta saa Suomessa maksaa sen kolmekymppiä.) Yhdistin sitten siniseen haalariin rakkaan ystäväni kotoaan Teneriffalta tuoman huivin ja - simsalabim - valmis.

Huivipäässä - Rihannan tyyliin./Adella.com

Tosin eilen ollessani illalla odottamassa pokaystävääni töistä, sattui nolo tilanne, nolo vaikkei sitä kukaan muu nähnytkään kuin ikkunasta tuijotteleva naapuri. Pyörin peilin edessä katsoen miltä haalari näyttää eri kulmista. Yhtäkkiä vessahätä iski kuin salama kirkkaalta taivaalta. Kuten kuvasta näkyy, haalarissa on lannevyö jossa on kiinnitys on kutakuinkin tälläinen. Vyön kiinnitys- ja aukaisutapa oli minulle aivan uusi, ja jälkimmäinen aiheutti sen, että hypin pitkin taloa jalat ristissä, ulvoen tuskasta jonka auheutti tuo liian täysi rakko ja tuo saamarin vaikeasti aukaistava vyö. Jollakin ihmeen tavalla sain vyön keploteltua auki ja juostua vessaan valonnopeudella. Kaunis haalari auheutti kiusallisen lähellä olleen tapaturman.

Anyway, huivit ! Tykkään pitää päässä huiveja eritavoin, ne tuo heti uudenlaisen säväyksen pukeutumiseen, ihan erilaisen kuin esimerkiksi joku sievä hattu. Minulla kaapit tursuavat molemmista, pitäisi kai vähän rajoittaa tuota ostohalukkuutta. ::)

0,50€, ei paha, eihän ?

Ostohalukkuudesta puheenollen ... Olin eilen menossa poikaystävän luokse, ja skootterilla sitten ajoin uimahallin ohi. Jeesus kun mulla sydän pomppas oikeen ilosta kun näin että siellä oli sellanen minikirppis pihalla ja pöydät notku kaikenmaailman tavaroista ja vaatteista. No, kiireellä sitten päämäärään herättämään tuo nukkuva ronttiainen ja naukumaan kirppikselle. Puolentunnin sisään oltiinkin jo matkalla uimahallille ja minä auton apukuskin paikalla kehräsin onnesta.
Kirppari tosiaan oli pieni, kiertämiseen meni suunnilleen se viisi-kymmenen minuuttia vaikka pengoin kaikki pöydät joko käsin tai katseella. Viimeisiä pöytiä läpi käydessä löysin aivan ihanan viininpunaisen, pikkutaskullisen villapaidan. Näpläsin sitä siinä aikani ja odotin että myyjä tulee paikalle. Kun kysyin hintaa, olin jo kaivanut kaksieuroisen käteen ja jännittänyt käteni valmiina ojentamaan rahan, kunnes myyjä sanoo hinnaksi viisikymmentä senttiä ja lisää vielä että jos se on liian kallis hinta niin voi laskea sitä. Viisikymmentä senttiä ! VIISIKYMMENTÄ SENTTIÄ, uudenveroisesta, H&M :n villapaidasta ! Myyjä varmaan näki järkyttyneen ilmeeni kun kerta katsoi niin kummeksuvasti. :--D häpeäkseni myönnän, että pystyin maksamaan vain 45 senttiä ja senkin viisisenttisillä, mutta myyjä näytti olevan tyytyväinen. Niin myös minä, hyppelin balleriinan lailla autolle sylissäni tuo kaunis, viininpunainen villapaita.

Nöpön aamujumpat

Nöpölle on aina tyyny minun vieressä.

Eilen juteltiin minun kissa-koira-lehmä-pölyallergisen poikaystävän kanssa (okei, hänen nimensä on Ari, tuo sana ''poikaystävä'' alkaa jo ärsyttää. :--D) tulevaisuuden hankinnoista. Syy miksi mainitsin hänen allergiansa, on se, koska jumaloin kissoja ja olen päättänyt hankkia sellaisen kunhan muutan poies porukoitten helmoista. Olen haaveillut pienestäpitäen nimenomaan Pyhästä Birmasta, Ragdollista tai Norjalaisesta metsäkissasta. Mulla on tällä hetkellä ihan kauhea kissakuume enkä millään jaksaisi vuotta odottaaaaaaaaaaa !
Tottakai meillä kotona on meidän ihana, laiska, hieman pulleakin, Nöpö !<<3 Nöpö on minun ikioma vauva, jota minä jumaloin ja rakastan koko sydämmestäni. Meillä on Nöpsyn kanssa ihan erityinen suhde, me ollaan vähän niinkuin sisarukset ja parhaat ystävät. Ala-asteella kun mulla oli vaikeaa ja kukaan ei ollut oikein tukena niin helpotin ahdistusta puhumalla ja purkamalla sydäntäni Nöpölle. Eihän se mitään ymmärtäny, mutta kuitenkin, pelkästään hänen seuransa toi mulle rauhan.

Pupu

Anyway, nyt lähden mökille rentoutumaan. Sateeseen. Jes.

-milla

Me, myself and I - and the city

Heipsan !

Ajattelin ensimmäisen tekstin sisällön keskittää enimmäkseen kertomaan perusasioita minusta ja siitä mitä tuleman pitää.

Eli siis, minä olen pienellä paikkakunnalla koko ikäni asunut tytsy, joka rakastaa ilmaista itseään vaatteiden ja muutenkin ulkoisen olemuksen kautta. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että tämä blogi tulee olemaan ''maailman söpöin muotiblogi jossa on tosi staileja vaatteita ihii''. Ei, tästä blogista tulee sellainen ööööööööö.... ostosblogi ? Ostan aika usein kaikkea kivaa ja tämän mahdollistaa meidän kylän ihana kirppis, Taitokumpu, sekä Facebookin Ylijäämätavaraa Outokummusta !

Mutta, vaikka nyt olenkin päättänyt päivittää blogiini minun ostoksista sun muista, minä en aio pitää yhtenä ja ainoana kultaisena keskitienä sitä. Toinen mitä päivittelen tänne, on sisustusjutut ! Asun siis vielä tällä hetkellä isän ja äiskän helmoissa, mutta pakkohan se linnunpoikasenkin joskus pesästään on päästävä. Mulla on muutto edessä suunnilleen puolen vuoden päästä, joten ostelen jo valmiiksi kaikkia pikkujuttuja tulevaa kotia varten. :3 Päivitän myös kuulumisiani, tapahtumia ja ajatuksiani. 

Sitten niille, jotka tietävät muodista kaiken ja pukeutuvat joka hetki sen mukaisesti sekä ihmettelevät miksi päivitän pukeutumisestani ; mie en oo samanmoinen, mie oon mualta ! Luen päivittäin tyyli.comin artikkelit sekä selaan aika ajoin Voguen sivuja, mutta en pidä tyyliäni missään nimessä huippumuodikkaana, vaan pelkästään minun tyylisenäni. Sitä se on, haluan näyttää omaa tyyliäni blogin kautta. Saan siitä aurinkoisen mielen.^^ Sittenkun tähän yhtälöön lisätään vielä se, että pikku kaupungissa näyttää oman tyylinsä, saa aika paljon mielipiteitä jakavia katseita ja kommentteja (ymmärtäisin tämän jos pukeutuisin kuin Lady Gaga enkä kuin normaali ihminen.) 

Se on jännä kun Helsingissä tuntuu pukeutuvan niin mitättömästi, mutta sitten täällä pikkukylässä kun vedät vaikkapa nahkabuutsit jalkaan niin olet skini (okeiokei, tuo vertaus meni nyt vähän yli, mutta tajuatte nyt kuitenkin mitä tarkoitan!!)

Stadissa :

Kerran oltiin kaveriporukalla Helsingissä eräässä tapahtumassa. Sit siellä oli vapaa-aikaa silleen, että kerettiin kaupoille ja päätettiin sit mennä H&M:lle etsimään minun kaverille takkia. Noh, siihen liittyi sitten kaverini helsinkiläinen kaveri mukaan kattelemaan niitä takkeja. Kun ilmaisin oman mielipiteeni parhaimmasta takista, tämä arjalaisrotuinen helsinkiläisneitonen ilmaisi erittäin kovaan ääneen että landelaiset ei osaa pukeutua ja että heitä ei vaateasioissa kannata kuunnella. Lehmä sanoo muu ja kana sanoo kotkot. En sitten tiedä kumpi niistä kahdesta oli kauheampi, se takki vai se tytön asenne.

Outokumpu :

Mulla sattuu olemaan 13-senttiset tekonahkakengät, Murangat, joita rakastan yli kaiken. Kerran kopsuttelin niillä keskelle Outokummun ABC:tä ja katoppas kun viereisen pöydän teinityttölauma räjähti nauramaan ja osoittelemaan suoraan minun rakkaisiin kenkiin. Joko niitä nauratti minun länkkäsääret tai sitten niillä on päässä vikaa.

Mutta nyt parin kuvan saattelemana sanon heipat ja hyvät yöt ! :>

-milla

Tälläinen ylisuloinen teekannu löytyi Ylijäämää
Outokummusta-kanavalta naamakirjasta.
Kiitos Piia Tanskanen ! :)

Tänään menin sovittamaan erästä takkia FB:n kirppiskanavalta,
mutta vaikka takki ei istunut, enpähän päässyt tyhjin käsin
sieltäkään kuitenkaan lähtemään. Kiitos Anne Mutanen ! :)

Tämän yksinkertaiselta näyttävän laukun löysin
eilen Taitokumpu-kirppikseltä ! Olkoonsakkin
yksinkertaisen näköinen, sisus on yhtä taskua,
kuten viereisestä kuvasta näkyykin. :--D

Viereisen laukun sisusta !